Ajattelin nyt kertoa vähän siitä, miten mua on heppakärpänen puraissut ja mihin se on johtanut. Äitini on myös hurahtanut hevosiin minun ikäisenäni, mutta jäi sitten pois. Äiti on silti pienestä pitäen raahannut mua kaiken maailman talutusratsastuksiin jos on vain ollut :D Noin esikouluikäisenä muistan käyneeni Kivijärvellä toimineella tallill yhden tunnin pienellä Cindy - shettiksellä. Kun sitten menin kouluun, muutama luokkakaverini harrasti ratsastusta, ja innostuin itsekkin. Kinusin monta kertaa äitille, että milloin pääsen ratsastamaan, kun kaveritkin käy. Muistan vieläkin miten innoissani olin kun äiti kertoi varanneensa mulle ensimmäisen ratsastustunnin.
Aloitin siis ratsastuksen Ellun tallilla (nyk.
Ratsutila Lumo) täällä Ylivieskassa. Sain ratsukseni
Tanyan, vetreän vuonohevostamman. Ihastuin siihen täysin, kuten myös ratsastamiseen, vaikka menin talutuksessa ja ravissa oli kamalaa istua. Niin sitten pikkuhiljaa tunnit alkoi vakiintua, ja äitikin innostui ja alkoi käymään tunneilla kanssani.
Parin tunnin jälkeen sain ratsuksi risteytysruuna
Otto-Leen, jolla ei sitten ollutkaan niin kiva mennä. En saanut ponia menemään mihinkään minne halusin. Silti poni on jättänyt jäljen sydämeeni, koska olen oppinut sillä eniten sinä aikana kun Ellulla kävin. Otolla tein ensimmäiset laukannostot, käännökset laukassa, ensimmäinen ilman satulaa ratsastus, estetunti ja kisat. Olin hirmuisen ylpeä kun voitin heti ensimmäiset kisani, ja vielä otolla :D
Ellun tallilta on jäänyt mieleen myös moni muu hevonen;
Tunik,
Jammu,
Kössi,
Calle,
Reso,
Köpi,
Leo, Paula-poni, Jätkä ja moni muu. Ehkä Tanya, Tunik, Otto ja Reso ovat ne, joista olen pitänyt eniten.
Vuonna 2009 mieleni rupesi tekemään omaa hoitohevosta. Ensimmäinen hoitohevoseni oli sympaattinen suomenhevostamma
Fabin Piirto, jota hoidin muutaman kuukauden. Fabia oli tosi kiva hoitaa, ja se oli mukavan herkkä ratsastaa massiivisuudestaan huolimatta. Tämän muutettua alkoi uuden hoitohevosen etsintä, ja tutustuin mitä mahtavimpaan poniin;
Usvametsän Englaan.
 |
| Engla loppukesästä 2009 |
Aluksi kun aloimme hoitaa Englaa, harjailimme ja taluttelimme sitä tarhassa ja pihapiirissä. Jonkin ajan kuluttua saimme (tai kaverini sain, koska itse olin liian iso) ruveta ratsastamaan englalla. Muistan vieläkin ensimmäisen kerran kun talutin Englaa riimusta ja kaveri istui ilman satulaa selässä, ja poni hyppeli pystyyn ja koitti pelotella :D Pikku hiljaa aloimme saada ponin luottamuksen, kokeilimme suitsia ja satulaa, ja pikkuhiljaa alettiin jättämään naru pois. Poni alkoi tosi hienosti luottaa meihin, se juoksi tarhassa perässä irrallaan ja seisoi rapsuteltavana vaikka kuinka pitkään. Lopuksi pääsimme jopa maastoon sillä (käyntilenkkejä vain), ja Engla oli tosi luotettava.
Loppuajasta Engla alkoi kuitenkin oireilla lannehalvausta; poni liikkui tosi jäykästi ja haluttomasti. Niinpä se lähti takaisin edelliselle omistajalleen (tietojeni mukaan?), ja muutamaa kuukautta myöhemmin lopetettiin. Poni on silti aina muistoissa ♥
 |
| Fanny, ensimmäinen maastolenkki ratsain |
Talvella aloin taas etsimään hoitohevosta, enkä jälleen jäänyt niistä paitsi. Hoitoponeinani toimi aluksi kaksi mahtavaa ponia;
Lähderinteen Fanny ja sen 3-vuotias jälkeläinen
Stonespray Castanja. Fanny oli tuolloin kantavana, joten kesällä 2010 katras lisääntyi yhdellä oripojalla,
Stonespray Chocolatella. Silloin käsittelin ensimmäisen kerran varsaa.
 |
| Välähdös |
Noin kuukausi ponien hoidon aloittamisen jälkeen (helmikuu 2010) minulle tarjottiin hoidettavaksi erästä iäkästä suomenhevostammaa,
Välähdöstä. Enhän mä tietenkään voinut ohittaa tilaisuutta, ja sain siis hoidettavakseni kolmannen hevosen. Myös Välkky oli tosi persoonallinen tapaus :)
 |
| Apollo |
Huhtikuussa 2010, kun olin siellä ensimmäisissä kisoissani Otolla, saimme upean tarjouksen; erästä puoliveriruunaa Apolloa, joka aiemmin oli ollut Ellun tallilla tuntihevosena, tarjottiin meille ylläpitoon kesäksi. Voi, siinäpä vasta upea hevonen. Ruuna omasti mahtavat liikkeet ja keinuhevosen laukan. Koko kesäloman ajan sain siis leikkiä hevosenomistajaa, ja unohtumatonta aikaa se olikin!
Tiesimme jo valmiiksi, että Apollolla on huonohkot jalat, ja se ontui silloin tällöin. Ylläpidon loppuajoilla Apollo alkoi kuitenkin ontua enemmän, ja se vietiin klinikalle kuvattavaksi. Syykin löytyi; en nyt tarkalleen muista, mutta vika oli kavioluussa tai -rustossa. Lisäksi löytyi vanha pieni murtuma. Joten heti ylläpitoaikamme päätyttyä Apollo myytiin seurahevoseksi. Nykyään Apollokin laukkaa jo pilvien päällä. Tätäkään upeaa hevosta en tule unohtamaan ♥
... Ja lista jatkuu. Fanny oli taas astutettu, ja kesällä 2011 hevoslauma lisääntyi säpäkällä tammalla,
Stonespray Cinderellalla. Lisäksi vuokrasin jonkin aikaa huippua tilastotammaa Gretaa. Vaikka Greta oli todella herkkä, säpäkkä ja melko kokematonkin, luotin siihen heti täysillä. Greta oli maastossa ihan luotto, opettelimme vähän asioita sileällä (esim. laukkaaminen, kun tammalla oli niin huono tasapaino), tutustuimme maneesiin ja opettelimme seisomaan paikoillaan kun nousen selkään (:D). Greta muutti kuitenkin melko pian toiselle paikkakunnalle. Toivottavasti tapaan tätäkin tammaa vielä joku päivä :)
 |
| Stonespray Cinderella "Elli" |
 |
| Greta |
Koko 2011 alkuvuoden olimme metsästäneet pidempiaikaista ylläpitohevosta - tuloksetta. Ennen kuin aloimme etsiä omaa hevosta, kävin ratsastamassa muutamia kertoja kahdella persoonallisella hevosella;
Bianca De Patricialla ja
Magic Temptationilla. Biancalla kävin vain muutaman kerran maastoilemassa, nuori kun on, mutta hevosten omistaja keksikin että osallistun seuramestaruuksiin Valtterilla! Aluksi mua vähän jänskätti, koska poni osaa olla temperamenttinen, mutta se osoittautuikin mitä mahtavimmaksi tapaukseksi! Tosi herkkä ja kuuliainen, varmaan osaavin hevonen millä olen mennyt. Valtterilla sainkin koulukisoista kaikkien aikojen parhaimmat prosentit.
 |
| Valtteri, seuramestaruudet |
 |
| Valtteri |
Paljon on siis erilaisia hevosia tavattu, mutta vihdoin on päädytty siihen omaan ja parhaaseen; Tomppaan ♥
